Kun aika on rahaa – ruuhkat synnyttävät lisäkustannuksia
Tilanne on tuttu varmasti jokaiselle kuljettajalle: liikenne matelee, edessä oleva ajoneuvo ei tunnu liikkuvan mihinkään ja hermot alkavat kiristyä. Liikenneruuhkat kuuluvat kaupunkiliikenteeseen ja pieninkin tungos saa helposti kanssa-autoilijat unohtamaan yhteiset pelisäännöt. Miten selvitään kuljetuksista, kun kaupunkien väkimäärät jatkavat räjähdysmäistä kasvuaan?
LIIKENTEESSÄ JUMITTAMINEN AIHEUTTAA KUSTANNUKSIA YRITYKSILLE
Kaupunkiliikenteen ruuhkautuminen tuo mukanaan ongelmia ammattiliikenteeseen. Kun aikatauluista on pidettävä kiinni, ei yllätyksiin ole varaa. Ennakoitavuuden heikkeneminen tuo haastetta päivän suunnitteluun.
“Ammattiliikenteen näkökulmasta se, että palkattu henkilökunta seisoo ruuhkassa, synnyttää välittömiä kustannuksia liiketoiminnalle”, kertoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä asiantuntijapalveluista vastaava Petri Murto. “Kun ajatellaan kuorma-auton liikkumista tien päällä, niin aikakustannus on aina kaikista suurin kustannus
”, hän toteaa.
Kuljetusalan jättiläinen taistelee ruuhkia vastaan raskaammalla kalustolla
Lassila & Tikanoja on kiertotalousratkaisuihin keskittyvä monialayritys, jolla on lähes 900 raskasta kuorma-autoa ja muuta raskaan kuljetuksen kalustoa. “Ruuhkat, ja yleensäkin liikenne, aiheuttavat meille omat haasteensa siihen, miten tehokkaasti pystymme toimimaan. Pyrimme toki huomioimaan ne optimoimalla ajoreittejä niin, että pystyisimme välttämään ruuhkahuippuja. Mutta monissa tapauksissa tämä on lähestulkoon mahdotonta – joskus vaan pitää liikkua myös ruuhka-aikaan ja ruuhkaisilla seuduilla“, L&T:n logistiikkapäällikkö Olli Pihlajamäki kertoo.
L&T on lisännyt kuljetuskapasiteettiaan kalustoa muuttamalla. Hankkimalla lisää useampiakselisia ajoneuvoja on pystytty hyödyntämään vuosien saatossa tulleet uudet mitta- ja massamuutokset. Niiden avulla on mahdollistettu suuremmat kuormatilat sekä suuremmat kantavuudet. “Meillä on pyritty hyödyntämään muuttuvan lainsäädännön antamia mahdollisuuksia. Nyt saadaan kerralla siirrettyä isompia massoja, eli tässä kalustoa ajatellen voisi sanoa, että vähemmän on enemmän”, Pihlajamäki toteaa.
Ammattikuljettamiselle ei näy loppua – päinvastoin
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtavan asiantuntijan Noora Lähteen mukaan tulevaisuudessa tavaraa tullaan kuljettamaan entistä yksilöllisemmin. “Kuluttajat haluavat erilaisia palveluita räätälöidysti suoraan kotiovelle. Kuluttajatarpeiden mukana myös toiminta tulee muuttumaan, eli otetaan joustavasti erilaisia toiminta- ja kuljetustapoja käyttöön”, hän sanoo.
Murronkaan mukaan tarve liikuttaa tavaraa ei ole katoamassa vähään aikaan. “On vaikea ajatella sellaista maailmaa, jossa kuljettamisen tarve alkaisi vähetä. Jos ajattelemme Suomea, niin kaupungistuminen ja sen rakentaminen on yksi ilmiö, joka ylläpitää suurta kuljetustarvetta vielä pitkään”, hän sanoo. “Logistiikkapalveluja tuottavat yritykset tuottavat niitä palveluita, joita asiakkaat haluavat, ja mikä aikaan ja tarpeeseen sopii.”
Noora Lähde
Johtava asiantuntija, Trafi
Kuljettajan tulevaisuus ja automaation tuomat mahdollisuudet
“Tulevaisuuden liikenne ja logistiikka on hyvin mielenkiintoinen kysymys”, sanoo Scania Suomi Oy:n tuotepäällikkö Mika Jukkara. ”Suomi on pitkien etäisyyksien maa – kyllä täällä kumipyöriä tarvitaan edelleenkin. Ympäri maailmaa ollaan pikkuhiljaa aloittelemassa kuljetuksia autonomisesti toimivilla kuorma-autoilla. Tämä ei tarkoita sitä, että kuljettaja poistuisi. Kuljettajan rooli tulee muuttumaan enemmän ohjaajasta valvojaksi. Hän valvoo laitetta, ja mikä tärkeintä, tarvittaessa välittömästi puuttuu tilanteeseen, mikäli nämä apujärjestelmät eivät pysty tehtävästään suoriutumaan.”
Myös Petri Murto näkee tulevaisuudessa kuljettajan työn enemmän valvojan roolissa, tuoden lisäksi esille kuljettajan ajoneuvon ulkopuoliset työtehtävät: “Vaikka tekniikka alkaa sallia entistä enemmän ajoneuvon automaattista liikkumista tien päällä, niin kuljettajan työnkuva on huomattavasti monipuolisempi. Se ei ole ainoastaan ajoneuvon ohjaamista paikasta toiseen, vaan työnkuvaan liittyy asiakaspalvelutehtävät. Kuorman lastaamista, purkamista sekä kaikkea muuta, jonka automatisoituminen ei ole näköpiirissä”. Suomessa liikenteen lainsäädäntö on ollut mahdollistamassa uusien innovaatioiden käyttöönottoa. “Suomi on itse asiassa ihan maailman kärkiluokkaa lainsäädännössä ja sen puolesta näitä uusia mahdollisuuksia pystytään Suomessa hyödyntämään – voisi sanoa, että ensimmäisenä maailmassa”, Murto kertoo.
Liikenteen sujuvuutta lisätään uusimmilla innovaatioilla
Siinä missä kaupunkien rakenteet muuttuvat hitaasti, voidaan kaupunkiliikennettä edistää teknologian mahdollistamilla apukeinoilla.
Noora Lähde kertoo, että Corridor as a Service -hanke on yksi näistä. “Corridor as a Service on käynnistynyt julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä, ja siinä nimenomaan pyritään mahdollistamaan uusin digitaalisin työkaluin sujuvuutta tähän logistiikkaan – esimerkiksi lohkoketjuteknologian avulla”, hän kertoo. Corridor as a Service -hankkeen tarkoitus on tehostaa jakelulogistiikkaa digitaalisten palvelujen avulla keskusta-alueen liikenteen sujuvoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. “Näkisin, että logistiikan tulevaisuus tarkoittaa entistä sujuvampaa ja saumattomampaa liikkumista, mutta se toki vaatii sitten aktiivista uusien teknologioiden käyttöönottoa“, Lähde pohtii.
Yksi tehokkaimmista keinoista parantaa kuljetusalan tehokkuutta on ottaa käyttöön kalusto, jossa yhdistyy teknologian uusimmat innovaatiot sekä vuosikymmenten tuoma ammattitaito ja kokemus.
“Ajoneuvon valmistajana Scania pystyy tarjoamaan logistiikan suunnitteluun apuvälineitä”, Mika Jukkara kertoo. “Esimerkiksi Scania Zone -geofencing-järjestelmällä pystytään ohjelmoimaan ajoneuvoon tiettyjä toimintoja, kun ajoneuvo siirtyy määritellylle alueelle. Järjestelmään voidaan esimerkiksi asettaa nopeusrajoituksia.”