Näyttää siltä, että olet sijoittautunut .
Siirry Scania-markkinapaikkaasi saadaksesi lisätietoja.
Suomi
myyntialueella
Production units

Valitse lisävalot oikein

Hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa

Valitse lisävalot oikein

Hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa

Uusi valotekniikka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi työvaloja valittaessa. Halogeeni- ja Xenon-valojen seuraaja LED on vahvasti tulossa ajovalojen lisäksi myös työvaloihin.

LED tulee englanninkielen sanoista Light Emitting Diod mikä tarkoittaa valoa lähettävää diodia. Kyseessä on siis puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Ilmiö havaittiin ja tekniikka keksittiin jo 1900-luvun alussa, mutta varsinaisesti sitä ruvettiin kehittämään vasta 50-luvulla.

Alkuun LED-tekniikkaa käytettiin lähinnä erilaisissa merkki- ja varoitusvaloissa pääasiassa siksi, että niiden tuottama valoteho oli tuohon aikaan varsin vaatimaton. LED-valon väri riippuu puolijohteissa käytettävistä alkuaineista siten, että eri värivaihtoehtoja on valon spektrin mukaisesti infrapunaisesta ultraviolettiin. Valkoista valoa ei sellaisenaan saada synnytettyä, mutta 1990-luvulla Japanissa kehitettiin tekniikka, jossa sininen LED-valo saadaan silmässä näyttämään valkoiselta valaisimen fosforipitoisen päällysteen avulla. Tämä yhdessä LED-valojen tehon kasvun kanssa on avannut niille tien uusiin käyttökohteisiin, kuten ajoneuvojen ja työkoneiden ajo- ja työvaloihin.

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

LED-valojen tie autoihin kulki siis pienitehoisten mittari- ja merkkivalojen kautta ääri-, suuntavilkku- ja jarruvaloihin. Tekniikan kehityttyä ne ovat alkaneet yleistyä myös ajo-, kauko- ja työvaloina. Ledien tehoja on pystytty kasvattamaan kimputtamalla niitä suuremmiksi ryhmiksi.

LED-valojen ehdottomiin etuihin kuuluu pieni koko, suuri mekaaninen kestävyys sekä erinomainen energiahyötysuhde. Toimintaperiaatteensa ansiosta LED-lamppu ei käytännössä koskaan rikkoudu niin, ettei siinä pala valoa – paitsi mekaanisen rikkoutumisen takia esimerkiksi ulkoisen iskun seurauksena. LED-valon katsotaan olevan ”loppu” siinä vaiheessa, kun sen teho on laskenut 70 prosenttiin alkuperäisestä.

Vanhan sanonnan mukaan ”sen minkä yksi insinööri kehittää, sen toinen väärentää”. Niin tässäkin tapauksessa. Laadukas LED-valaisin tarvitsee tukevan rungon, jossa on kunnolliset jäähdytysrivat liian lämmön poistamiseksi. Lisäksi laadukkaan valon ja linssin valmistaminen on haasteellinen ja usein kallis tehtävä.

Tästä johtuen valaisinmarkkinoille on ilmestynyt tuotteita, joissa surutta ulosmitataan esimerkiksi valoteho käyttöiän kustannuksella. Normaali vaihtoväli LED-lampuille on 10 000 – parhaille jopa 100 000 tuntia. Tehokkaalla ja halvalla lampulla vaihtoväli voi olla vain 1000 tuntia. Hetken houkutuksesta huolimatta se halvin saattaa pitkässä juoksussa olla kuitenkin se kaikkein huonoin ja kallein vaihtoehto.

Valon yksiköt pähkinänkuoressa

19 Luumen eli Lumen (lm)

= SI-järjestelmän mukainen valovirran yksikkö eli sellainen valon määrä, jonka valovoimaltaan yhden kandelan valonlähde säteilee steradiaanin avaruuskulmaan eli yhden metrin päästä kartion pallomaiselle pohjalle, jonka pinta-ala on yksi neliömetri.

Kandela (cd)

= SI-järjestelmän mukainen valovoiman yksikkö, jota nimitetään myös valon intensiteetiksi ja valon voimakkuudeksi. Yksi kandela on valovoima, jonka pistemäinen valonlähde lähettää 1/683 watin säteilyintensiteetillä steradiaania kohden. 1 kandela vastaa suurin piirtein tavallisen kynttilän valovoimaa.

Valotehokkuus (lm/W)

= fotometrinen suure, joka kertoo, miten hyvin lamppu toimii valon tuottamisessa eli miten hyvin valaisimen ottama sähköteho pystytään muuttamaan valovirraksi. Se on siis eräänlainen valolähteen hyötysuhde. Valaisimen suuri watti-luku ei siis kerro vielä mitään sen valaisutehosta, koska esimerkiksi hehkulampun lm/W on noin 11, halogeenilampun noin 15 ja LEDin peräti 75. LED-valaisin tuottaa siis valoa huomattavan pienellä energian kulutuksella.

Referenssiluku

= lukuarvo, joka ei sinällään kerro mitään valaisimen valovirran tai valovoiman suuruudesta vaan siitä, miten silmä sen havaitsee valon suuntauksen takia. Valaisimissa, joissa valokuvio on hyvin pistemäinen, referenssiluku on suuri. Laajan tai leveän valokuvion tuottavissa valaisimissa referenssiluku on puolestaan pieni. Esimerkiksi auton kaukovaloissa suuren referenssiluvun omaavat kaukovalot häikäisevät vastaantulijaa jo kaukaa, koska pistemäisessä valokeilassa valovirta kohdistuu pienelle alueelle. Laajemmalle alueelle valon jakava valaisin (pienempi referenssiluku) saattaa kuitenkin olla valoteholtaan edellä mainittua tehokkaampi.

Artikkeli on alun perin julkaistu Scania Maailma 2/2016 -lehdessä