Näyttää siltä, että olet sijoittautunut .
Siirry Scania-markkinapaikkaasi saadaksesi lisätietoja.
Suomi
myyntialueella
Production units

Työhyvinvointi

Scania Urban

Turvallisuusjärjestelmät ja ergonomia lisäävät kuljettajien työhyvinvointia

 

Pitkät ja yksinäiset työvuorot, aikataulupaineet sekä fyysisesti rasittavat työtehtävät haastavat ammattikuljettajien työssä jaksamista jatkuvasti. Miten kuljetusala Suomessa näkee työhyvinvoinnin edistämisen?

Kuljetusala on Suomessa hyvin pienyrittäjäpainotteista, mikä tarkoittaa usein sitä, että yrittäjä itse tekee suorittavaa työtä ja yrityksessä saattaa olla hänen lisäkseen vain yksi tai kaksi työntekijää. Pienissä yrityksissä työhyvinvointia ja jaksamista ei mitata yhtä tunnollisesti kuin isoissa organisaatioissa, joissa työntekijöiden hyvinvointiin on usein varaa satsata enemmän.

Työhyvinvoinnin haasteet

Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen tuntee työhyvinvoinnin erilaiset haasteet hyvin. “Jo pitkään yksi perinteisistä haasteista on ollut istumatyö. Kuljettajat istuvat paljon ratin takana ja sehän tiedetään, että ylenmääräinen istuminen ei ole hyväksi kenellekään.” Sallinen mainitsee myös kuljettajan työn sosiaaliset haasteet - kuljettaja on usein yksin. Aina öitä ei välttämättä nukuta omassa kodissa ja perheestä ollaan erossa pitkiäkin aikoja. Sosiaalista tukea on vaikeampi saada, kun varsinaista työyhteisöä ei ole ympärillä jakamassa kokemuksia. “Uusi hyvinvointiin liittyvä haaste on teknologinen kehitys. Sen myötä kuljettajien työ on monipuolistunut ja moniosaamista sekä uusien taitojen oppimista vaaditaan entistä enemmän. Uuden osaamisen hankkiminen ja ylläpitäminen on varmasti yksi stressinaiheuttajista.”, Sallinen toteaa.

Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima toteaa kuljettajan työn muuttuneen vuosikymmenien varrella: “Kuljettajalta vaaditaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Enää ei riitä pelkkä perinteinen ajoneuvon hallinta ja tavaroiden käsittely: kuljetusalalle on tullut mukaan tietotekniikka. Kuljettajat kantavat mukanaan erilaisia päätelaitteita, joilla pystytään reaaliaikaisesti seuraamaan tavaravirtojen liikkeitä.” Uusi teknologia lisää työn tehokkuutta ja turvallisuutta, mutta luonnollisesti se myös vaatii kuljettajalta uusia taitoja.

Kaikki vastuu uusista haasteista selviytymisestä ei jää kuljettajalle. Sallisen mukaan kasvavat ruuhkat ja tiukentuvat aikatauluvaatimukset luovat entistä enemmän painetta logistiikkasuunnittelun ja ajoneuvovalmistajien suuntaan – esimerkiksi nykyaikainen ja toimiva kalusto vähentää kuljettajien stressitekijöitä. “Tärkeä tekijä kuljettajien stressinhallinnassa on se, minkälaisia ajoneuvoja meillä on käytössä – kuinka paljon kuljettaja voi keskittyä tavaran toimittamiseen, ja kuinka suuren osan tekniikka hoitaa ajoneuvon liikuttamisesta”, hän sanoo.

Timo Kima, Puheenjohtaja, Rahtarit ry
“Kuljettajalta vaaditaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Enää ei riitä pelkkä perinteinen ajoneuvon hallinta ja tavaroiden käsittely: kuljetusalalle on tullut mukaan tietotekniikka."

Timo Kima
Puheenjohtaja, Rahtarit ry

Työnantaja kääntää ratin kohti hyvinvoivaa työyhteisöä

HAVI Logistics Oy ajaa elintarvikekuljetuksia. Kuljetuspäällikkönä Havilla toimiva Eero Manunen on ollut yhtiön palveluksessa jo 21 vuotta. Hän kertoo, että työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä asioista Havilla: ”Kun työhyvinvointi on kohdillaan, pysyy työntekijöiden vaihtuvuus vähäisenä. Me luonnollisesti haluamme, että meillä on pitkäaikaisia työntekijöitä, ja että he voivat meillä hyvin. Sen takia kannustamme toisiamme puuttumaan epäkohtiin, jos sellaisia on.”

Havi Logisticsilla työhyvinvointia pidetään yllä hyvin konkreettisin keinoin, esimerkiksi työvuorot suunnitellaan huolella. “Kuljettajille on tärkeää, että vuorojen väliin jää myös aikaa olla vapaalla. Ja kalusto on yksi tärkeimmistä tekijöistä työhyvinvoinnin kannalta. Ei varmasti meilläkään olisi kuljettajia töissä, jos käytössä olisi vielä vanhaa 90-luvun kalustoa”, Manunen toteaa.

Tomi Björklund työskentelee Havi Logisticsilla kuljettajana. Hänen kokemuksensa mukaan ajoneuvotekniikalla on erittäin suuri merkitys työntekoon – niin tehokkuuden kuin mielekkyyden kannalta. “Kalusto on selkeästi parantunut. On tullut paljon sellaista tekniikkaa mukaan, joka helpottaa työtä – esimerkiksi peruutuskamerat, joita aiemmin ei ollut edes olemassa, kuuluvat nykyään standardivarusteluun. Nämä pienet muutokset helpottavat työtämme”, kertoo Bjöklund. “Kyllähän nämä kaikki apuvälineet helpottavat stressiä. Kaistavahdit, tutkat ja paremmat peilit auttavat ennakoimaan paremmin liikenteessä.”

 

 

Kuljettajien hyvinvointia parannetaan nykyaikaisella kalustolla

Työhyvinvointia arvioidessa keskeisiä mittareita ovat työympäristön toimivuus sekä työvälineiden sopivuus työnkuvaan. Parempi työhyvinvointi edellyttää työvälineiltä nykyaikaisuutta ja turvallisuutta.

Scanialla työhyvinvointi otetaan huomioon kaikessa suunnittelutyössä. Mika Jukkara, Scania Suomi Oy:n tuotepäällikkö, kertoo turvallisuuden liittyvän vahvasti työhyvinvointiin: “Kuljettajan pitää tuntea, että hän ajaa turvallisella ajoneuvolla – pitää olla riittävä määrä nykyaikaisia turvallisuusvarusteita ja -järjestelmiä.” Scanian uusi kaupunkimallisto on suunniteltu turvallisuus edellä. Näkyvyyttä on parannettu, turvatyynyjä lisätty, kamerajärjestelmiä tehostettu ja ohjaamon rakennetta vahvistettu. Scanian kuorma-autoihin on myös saatavilla laaja valikoima kuljettajan turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia.

“Luonnollisesti työhyvinvointiin liittyy se, että istuimet ovat hyvin suunniteltuja. Scanian kuorma-autoissa istuimet ja niiden sijainti ohjaamossa on suunniteltu niin, että näkyvyys autosta ulos on mahdollisimman hyvä. Nykypäivänä kuljettaja pystyy työskentelemään ilman erityisiä ponnisteluita”, Jukkara kertoo. Myös kaikki Scanian hallintalaitteet on suunniteltu helppokäyttöisiksi. “Ne ovat kevyitä käyttää ja se tietysti lisää työergonomiaa ja viihtyvyyttä – enää ei ole esimerkiksi vanhanaikaisia jäykkiä polkimia, vaan polkimet toimivat kevyesti. Monet arvostavat nykyaikaisen ohjaamon hiljaisuutta, jossa on mukavampi tehdä töitä. Sellainen vaikuttaa ehdottomasti niin työviihtyvyyteen, -hyvinvointiin kuin terveyteenkin.” hän jatkaa.

 

Urbaani työympäristö