Suomi

Miksi biokaasubussit?

Vaasan kaupunki ja jäteyhtiö Ab Stormossen Oy ovat ottaneet yhdessä merkittävän askeleen biokaasun hyödyntämisessä liikenteen polttoaineena. Helmikuussa 2017 Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyteen avattiin sekä biokaasubussien hidastankkausasema että pikatankkausasema henkilöautojen tarpeisiin.

Vaasan kaupungin hankkimat kaksitoista Scania Citywide -biokaasubussia ovat alkusysäys seudun biokaasun polttoainetuotannon hyödyntämiseen ja pikatankkausaseman toivotaan kasvattavan biokaasun kysyntää alueella. Mutta mitä biokaasu on ja miten vaihtoehtoisista polttoaineista on päädytty juuri siihen?

Biokaasu syntyy biojätettä mädättämällä

Polttoainekäyttöön tarkoitettu biokaasu on noin 96 prosenttisesti metaania. Biokaasua muodostuu kun mikro-organismit hajottavat orgaanista ainesta, eli tässä tapauksessa biojätettä, hapettomassa tilassa. Mädätysprosessi kestää bioreaktorissa noin 20 vuorokautta. Polttoaineeksi jalostettaessa biokaasusta poistetaan lähinnä hiilidioksidia, jonka jälkeen se paineistetaan n. 200 baariin. Tästä biokaasusta käytetään lyhennettä CBG (Compressed Bio Gas) eli paineistettu biokaasu. Biokaasu voidaan myös jäähdyttää -162°C lämpötilaan, jolloin se muuttuu nesteeksi ja se mahtuu tilavuudeltaan 600 kertaa pienempään tilaan, mikä helpottaa sen kuljettamista. Tällöin puhutaan nesteytetystä biokaasusta LBG (Liquified Bio Gas).

Biokaasu on uusiutuva polttoaine ja siksi se ei aiheuta käytännössä lainkaan kasvihuonekaasuja. Biokaasun palaessa syntyy huomattavasti vähemmän rikki-, typpi- ja hiilivetypäästöjä kuin bensiinistä tai dieselistä. Myös ilmanlaatuun vaikuttavat hiukkaspäästöt vähenevät. Metaanikaasut ovat vuotaessaan turvallisempia kuin nestemäiset polttoaineet, sillä ne haihtuvat ilmaan, eivät ole myrkyllisiä ja palavat vain pitoisuudeltaan 5-15 prosenttisena.

Kiertotaloutta paikallisin aineksin

Stormossenin jätteenkäsittelylaitos on aloittanut biokaasuntuotannon jätteistä jo 1990-luvulla. Sen kahdessa kallioon louhitussa bioreaktorissa mädätetystä biojätteestä ja lietteestä saatava biokaasu on tähän mennessä palvellut jätteenkäsittelylaitoksen omien prosessien energialähteenä sekä lämmittänyt lähialueen teollisuusrakennuksia.

Uuden liikennepolttoaineen jalostuslaitoksen ja tankkausaseman ansiosta voidaan biokaasun kysyntää tasoittaa kattamaan ympäri vuoden, kun aiemmin sen käyttöpiikki on ollut keskittynyt enimmäkseen talvikauden lämmitystarpeisiin. Stormossenin näkökulmasta biokaasun hyödyntäminen ajoneuvojen polttoaineena oli siis selkeä laajennus biokaasun tarjontamahdollisuuksiin ja tukee Stormossenin kiertotalousajattelua.

Kuitenkin kun metaanin hyötykäyttöä liikenteen uusiutuvana biopolttoaineena oli selvitetty useiden vuosien ajan, kaikissa selvityksissä oli päädytty samaan lopputulokseen: kulutusta ei synny, ellei julkinen taho ole merkittävästi mukana investoinneissa jalostustoiminnan alkuvaiheessa sekä tuotannon että polttoaineen peruskulutuksen osalta. Näin ollen Vaasan kaupungin osallistuminen projektiin oli merkittävää sen käynnistämiselle.

Kokonaisvaltainen ratkaisu seutukunnan tarpeisiin

Vaasan kaupunki kehittää toimintaansa oman Energia- ja ilmasto-ohjelmansa kautta, jossa tavoitteet päästöjen vähentämiseksi on asetettu korkealle. Tästä näkökulmasta kaupungin joukkoliikennettäkin mietittiin uudelleen. Vaasan kaupungin suunnittelupäällikkö Pertti Hällilän mukaan projektin alkuvaiheista saakka sitä on tarkasteltu osana kiertotaloutta. ”Pyrimme katsomaan tätä projektia kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ei pelkästään Vaasan kaupungin joukkoliikenteen toteutuksena. Onhan selvää, että jätteet pitää joka tapauksessa käsitellä, eikä uusien kaatopaikkojen luominen ole järkevää. Eikä toisaalta kukaan haluaisi polttaa turhaan soihtuna jo tuotettua energiaa, kuten tuotetun biokaasun suhteen on täytynyt tähän mennessä hiljaisen kysynnän kausina menetellä. Siksi kiertotalouden näkökulmasta on ollut järkevää katsoa ratkaisu, joka palvelee koko seutukunnan toimintaa.”, Hällilä kommentoi.

Kun eri vaihtoehtoja punnittiin, biokaasubussien eduksi laskettiin se, että niiden hiilidioksidipäästövähennykset olivat Euro 6 -päästönormien mukaiset. Kaasubussien käytöstä on myös pitkäaikaisia kokemuksia ammattimaisessa joukkoliikenteessä, mikä puolsi hankintaa. Biokaasubussien hankinnalla saatiin tarvittava alkusysäys liikennepolttoaineiden tuotannolle ja luotiin seudun yksityisautoilulle ympäristöystävällinen polttoainevaihtoehto. Lisäksi todettiin jatkoa ajatellen, että liikennebiokaasu sopii hyvin raskaan liikenteen polttoaineeksi bussien lisäksi myös kuorma-autoille. Biokaasubussien valmistuksesta ja käytöstä aiheutuva ympäristöhaitta on laskennallisesti samaa tasoa kuin täyssähköautojen, joiden käyttöenergia perustuu tuulivoimaan.

Polttoainekustannusten kantiltakin Vaasan kaupungin on kannattanut keskittyä kokonaiskuvaan. ”Vertaillessa esimerkiksi dieselbussien ja biokaasubussien hintatasoa täyshuoltosopimuksella, biokaasu oli kustannuksiltaan hieman kalliimpi. Mutta kun mukaan huomioitiin polttoaineen hintavakaus paikallisesti tuotetun biokaasun osalta, tuli laskelmasta eri näköinen. Nyt meidän ei tarvitse pohtia polttoaineen hinnanvaihtelun aiheuttamia kustannuksia samalla tavalla kuin dieselin osalta, vaan hintataso pysyy vakaana tulevat vuodet ja paikallisen tuotannon ansiosta polttoainetuotantomme on varsin turvattu.”, Hällilä toteaa.