Näyttää siltä, että olet sijoittautunut .
Siirry Scania-markkinapaikkaasi saadaksesi lisätietoja.
Suomi
myyntialueella
Production units

Maanteiden mastodontti

Euroopan suurin liikkuu Lapissa

Euroopan raskain puutavarayhdistelmä "jätti"

Euroopan raskain puutavarayhdistelmä ja tiettävästi koko Euroopan raskain säännöllistä liikennettä harjoittava yhdistelmä on aloittanut liikenteen Pohjois-Suomessa. Metsähallituksen puita Pohjois-Lapista Rovaniemelle kuljettava jätti on herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri Euroopan.

Tehokkuutta kuljetuksiin

Ketosen Kuljetus Oy:n puutavarayhdistelmä on vaikuttava niin ulkonäöltään kuin numeroidenkin valossa. Pituutta 33 metriä, kokonaismassaa 104 tonnia ja akseleita alla 13 kappaletta.

Trafin poikkeusluvalla niin sanottuja HCT-kuljetuksia (High Capacity Transport) testaava yhdistelmä kuljettaa raakapuuta Inarin alueelta Rovaniemelle. Kokeilussa halutaan nimenomaan kehittää kuljetusten tehokkuutta sekä alentaa kuljetuskustannuksia ja kuljetusten ympäristövaikutuksia alueilla, joissa kuljetusmatkat ovat pitkiä ja junakuljetusten mahdollisuus puuttuu.

Veturi ja pari kärryä 

Yhdistelmä koostuu 4-akselisesta vetoautosta, puoliperävaunusta ja täysperävaunusta. Täysilmajousitettu veturi on mallia Scania R 730 8x4*4 eli siinä on vetävän teliakseliston takapuolella ohjaava ja nostettava tukiakseli. Vetoauton on varustellut Siimet ja vetopöytä on 3,5 tuuman  vetotapille.

Perävaunuista ensimmäinen on 4-akselinen puoliperävaunu ja toinen 5-akselinen täysperävaunu. Puoliperävaunun viimeinen akseli on ohjaava ja se on varustettu ykköspyörin. Nostettavia akseleita tällaiseen joukkoon mahtuu jo melkoinen määrä. Tyhjänä ajettaessa ylösnostettavia ovat vetoauton 4-akseli, puolikkaan 1- ja 4-akselit sekä täysperävaunun 3- ja 5-akselit eli takapään akseliryppään ensimmäinen ja viimeinen.

Akselien nostomahdollisuus on tarpeen sillä esimerkiksi Rovaniemen ja Ivalon välinen etäisyys on noin 300 kilometriä ja toinen sivu ajetaan ilman kuormakaudessa reilut 1200.

Riittävän vetopidon varmistamiseksi liukkaissa olosuhteissa, vetoauton viimeinen akseli on nostettavissa ylös myös kuorma päällä. Vetoauto on lisäksi varustettu nastarenkain, hiekoittimin sekä ketjunheittimin.

Puolitoista kuormaa kerralla 

Ketosen 104-tonnisen yhdistelmän omamassa on reilut 26 tonnia. Se tarkoittaa siis sitä, että hyötykuormaa on lähes 78 tonnia eli yli perinteisen 76-tonnisen yhdistelmän kokonaismassan. Käytännössä tällainen HCT-yhdistelmä kuljettaa kahdessa kuormassa saman verran puuta minkä normaali 76-tonninen vie kolmessa kuormassa.

Tämän kaltaisilla suurilla yhdistelmillä voidaan alentaa kuljetuskustannuksia sekä parantaa liikenneturvallisuutta kun tienpäälle yhdistelmiä tarvitaan vähemmän. Ketosen Kuljetuksen yhdistelmässä kokonaismassa jakaantuu 13 akselille, joten akselimassat ovat keskimäärin 8 tonnia eli tonnin vähemmän kuin esimerkiksi nykyisissä 7-akselisissa 64-tonnisissa.

Ainoat paikat, joissa painavat yhdistelmät rasittavat tieverkkoa normaalia enemmän, ovat sillat. Tästä johtuen Sodankylään Jeesiöjoen ylittävälle sillalle on asennettu erilliset liikennevalot, jotka päästävät tämän yhdistelmän ylittämään sillan yksin ja keskilinjaa pitkin.

Vain sileillä teillä 

Poikkeusluvan mukaisesti 104-tonninen saa liikkua ainoastaan erikseen määritellyillä reiteillä. Se ei siis lastaa metsässä vaan erillisillä  kuormausalueilla, joihin metsäpään autot tuovat sille kuorman. Ideana on, että puolikkaan perään otetaan pinolla valmiiksi kuormattu täysperävaunu ja metsäauto lastaa omalla nosturillaan puut puolikkaaseen. Näin lastausaikaa saadaan lyhennettyä.

Koska kyseessä on poikkeusluvalla kulkeva yhdistelmä ja varsin suuri sellainen, sitä saa ajaa ainoastaan siihen koulutetut ja sitä myötä valtuutetut kuljettajat. Kesätuuraajien on siis turha haaveilla puikkoihin pääsystä.

Tutkimuksen aikana halutaan selvittää myös yhdistelmän käyttäytymistä sekä muiden tienkäyttäjien toimintaa esimerkiksi ohitustilanteissa. Tätä varten yhdistelmään on asennettu muun muassa kolme kameraa, joista yksi kuvaa eteenpäin, yksi taaksepäin ja yksi sivulle. Metsätehon lisäksi tutkimusprojektissa on mukana suomalaisia teknisiä yliopistoja ja kotimainen rengasvalmistaja Nokian Renkaat.

Artikkeli on alun perin julkaistu Scania Maailma 3/2015 -lehdessä